Lasten ruoka-allergia

Lasten ruoka-allergia -opas, 6/2010

Opasteksti: Mika Mäkelä, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri, HYKS

Noin 5–8 prosenttia alle 2-vuotiaista lapsista on allerginen jollekin ruoka-aineelle. Herkistyminen voi tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja todennäköisesti jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä. Maitoallergiasta kärsivien lasten oireilu alkaa yleensä 3–6 kuukauden iässä.

Lapsi voi herkistyä mille tahansa ruoalle, mutta useimmiten herkistyminen heijastaa lapsen saamia ruoka-aineita ja niiden määrää.

Vihannekset ja hedelmät aiheuttavat yleisesti nopeasti ohimeneviä iho-oireita. Alle kaksivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on tärkeä selvittää, onko hän allerginen maidolle tai viljoille. Maitoakin yleisempi allergeeni on kananmuna ja näiden jälkeen vehnä. Vehnäallergiset saavat usein oireita myös ohrasta ja rukiista. Kauran valkuaisainerakenne on niin erilainen kuin vehnän, että se usein sopii vehnäallergisille lapsille.

Suurin osa niistä lapsista, joilla on iho- tai suolioireinen viivästynyt yliherkkyys ja joiden taustalta ei löydy poikkeavaa IgE-vastetta, pääsee ruoka-allergioista eroon 2–3-vuotiaina. IgE-välitteisistä allergioista toipuminen on hitaampaa, mutta useimpien lasten ruoka-allergia katoaa

vähitellen kouluikään mennessä.

Leikki- ja kouluikäisillä lapsilla esiintyy ruoka-allergioita myös kalalle, pähkinöille ja siitepölystä aiheutuvan ristiallergian vuoksi monille tuoreille kasviksille ja hedelmille. Ristiallergiassa raakojen hedelmien ja vihannesten valkuaisaineissa on siitepölyn kanssa yhteisiä rakenteita, jotka lapsen immuunivaste tunnistaa. Silloin ruoan nauttiminen aiheuttaa pääasiassa suuontelon alueella tuntuvia oireita kuten kirvelyä, huulten turvotusta sekä kutinaa, joka lapsilla tuntuu usein myös korvissa.

Lisää aiheesta myös:

Allergian itsehoito, ohjeita potilaille

Lasten ruoka-allergiat, käypähoitosuositus (Duodecim)