Allergia
Allergia-opas 10. painos, 11/2009 (pdf) (1 MB)
Allergiat ovat yleisiä. Joka toinen meistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa allergian aiheuttamista oireista. Allergisen sairauden syiden tutkiminen, tehokas alkuhoito ja asiantunteva neuvonta on tärkeää. Allergian aiheuttama haitta jää silloin mahdollisimman vähäiseksi.
Allergia- ja Astmaliitosta saat
- neuvontaa
- oppaita
- kuntoutusta
- koulutusta
- vertaistukea
Allergia
Kun ihmisen elimistöön pääsee vieraita aineita, kuten viruksia, bakteereja tai myrkyllisiä aineita, se puolustautuu. Immuunivaste käynnistyy. Allergisen ihmisen immuunijärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti ja elimistö puolustautuu sinänsä harmittomia aineita, kuten siitepölyä tai ruoka-aineita vastaan. Se ilmenee erilaisina oireina tavallisesti hengitysteiden limakalvoilla, silmien sidekalvoilla, ihossa tai ruuansulatuskanavassa.
Lääketieteessä allergisella reaktiolla tarkoitetaan immunologisten mekanismien välittämiä haitallisia oireita. Allergia on laaja käsite, johon mahtuu monenlaisia sairaustiloja, nopeasti ja hitaasti kehittyviä allergiareaktioita.
Miten allergisoituminen tapahtuu?
Henkilö ensin herkistyy eli hänelle kehittyy immuunivaste jollekin aineelle. Immuunivaste ilmenee vasta-aineiden muodostumisena ja solujen reaktiotavan muuttumisena. Herkistymisen taustalla on tavallisesti perinnöllinen taipumus, mutta voimakas ja pitkäaikainen altistuminen voi herkistää kenet tahansa. Herkistymiseen ei vielä liity oireita: vasta kun henkilö altistuu voimakkaasti uudelleen, puhkeaa sopivissa olosuhteissa oireita aiheuttava allergia. Sairastuminen tapahtuu usein voimakkaan altistumisen seurauksena. Kotiin otetaan kani, ja muutaman kuukauden kuluttua alkavat yölliset astmakohtaukset – syynä on eläinpöly. Kädet alkavat punoittaa ja iho turvota pitkäaikaisen kumikäsineiden käytön seurauksena – syynä on luonnonkumi. Työntekijän hengitysilmaan joutuu työprosessin yhteydessä kemikaaleja tai jauhopölyä – seurauksena on ammattiastma. Sairastumiseen vaikuttavat useat lisätekijät kuten ”flunssat”, henkinen rasitus ja tupakointi.
Teksti:
professori Tari Haahtela,
HUS, Iho- ja allergiasairaala
Päivitys: professori Matti Hannuksela,
Allergia- ja Astmaliitto
Katso myös
Allergian itsehoito ja ohjeita potilaille
