Muu hoito
Älä tupakoi!
Tupakoivalla ei ole toivoa keuhko-oireiden korjaantumisesta. Tupakka aiheuttaa keuhkoahtaumatautia (kroonista keuhkoputkitulehdusta
ja keuhkolaajentumaa) ja pahentaa astmaa. Monia vuosikymmeniä tupakoivilla voi olla molemmat taudit. Astmalääkkeet eivät kunnolla auta tupakoitsijaa. Nikotiiniin kehittyy melkein heroiinin veroinen riippuvuus. Nikotiinikorvaushoitoja (laastari, purukumi, inhalaattori, tabletit), voi käyttää tupakoinnin lopettamisen tukena. Myös keskushermoston nikotiiniriippuvuutta vähentävää lääkitystä voi käyttää. Ratkaisevaa
on päätös lopettaa. Tupakka ei nouse huulille itsestään!
Liikunta
Säännöllinen liikunta on astmaa sairastavalle osa hoitoa. Liikuntamuoto
valitaan mieltymyksen ja ympäristön mukaan. Sauvakävely, uinti, pyöräily, pallopelit, voimistelu ja voimailu sopivat hyvin. Hölkkä saattaa aiheuttaa rasitusastmaa, mutta jos astmatulehdus on hallinnassa, sekin sujuu. Hiihto kovassa pakkasessa rasittaa hengityselimiä. Lievä astma ei tavallisesti
estä edes huippu-urheilua.
Ruokavalio
Paino on pidettävä kurissa. Painonpudotus vähentää oireilua ja lääkkeiden tarvetta. Perinteinen välimerellinen ruokavalio (esim. kala, vihannekset, hedelmät, pähkinät, oliiviöljy) lieventää astmaa. Saman asian ajaa perinteinen itämerellinen ruokavalio (kotimaiset marjat,
kala, juurekset, vihannekset, hedelmät, ruis, kaura, rypsiöljy). Suolan käyttöä kannattaa vähentää. Mahdollinen ruokayliherkkyys pitää tutkia, koska turhia välttödiettejä on liian kanssa. Ruokayliherkkyys vain harvoin pahentaa astmaa. Laktoosi-intoleranssi ei ole allergiaa vaan maitosokeria pilkkovan laktaasientsyymin puutos. Silloin käytetään vähälaktoosisia
ruoka-aineita. Elintarvikkeiden lisäaineet ovat astmaatikolle vaarattomia.
Ilmankostuttimet ja ilmanpuhdistimet
Ilmankostutin on harvoin tarpeen. Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on talvella 25–45 prosenttia. Jos ilmankostutinta käytetään, kosteutta on hyvä seurata kosteusmittarilla. Liikakosteus luo olosuhteet mikrobien (bakteerien ja homeiden) lisääntymiselle. Huolehdi siivouksesta ja toimivasta ilmanvaihdosta. Ilmanpuhdistin ei hoida astmaa, mutta vähentää huoneilman pienhiukkasia. Tämä voi ehkäistä oireita, jos työssä tai harrastuksessa syntyy huoneeseen pölyä. Ilmanpuhdistin ei korvaa siivousta.
Hengityksensuojaimet ja hengitysilman lämmittimet
Kaikessa pölyävässä tai kemikaaleille altistavassa työssä ja harrastuksessa pitää käyttää hengityksensuojainta. Uloshengitysventtiilillä varustetut suojaimet ovat tehokkaita ja kohtuullisen mukavia käyttää. Jos astmaa sairastava rasittaa itseään kylmässä ulkoilmassa, hengitystiet jäähtyvät
ja ärtyvät, mistä voi seurata astmaoireita. Suun eteen laitettavan hengitysilman lämmittimen avulla liikunta saattaa onnistua.
Tärkeää on suojata kasvot kylmältä – se on astmassa yhtä tärkeää kuin hengitysteiden suojaaminen.
Luonnonlääkkeet ja täydentävät hoidot
Antioksidatiivisilla vitamiineilla ja hivenaineilla voi olla merkitystä limakalvon
terveydelle. Niitä saa yleensä riittävästi tavallisesta ravinnosta. Astman hoidossa täydentävien hoitojen merkityksestä ei ole juuri näyttöä. Suolahuonehoidosta voi olla lievää apua, mutta huoneen suolapitoisuuden
pitää olla sopiva. Liika suola ärsyttää. Luonnonlääkkeet sisältävät yrttejä ja kasvien osia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Näiden aineiden käytöstä on tärkeää mainita lääkärille. Akupunktiosta ei ole hyötyä astman hoidossa. Allergisen nuhan oireita se saattaa lievittää.
Etelänmatkat
Lämmin ja leppeä ilma helpottaa usein astmaa, mutta ilman on oltava myös puhdas. Monet potilaat voivat etelässä paremmin. Silti Etelä-Euroopan maissa on astmaa saman verran kuin Suomessakin. Siitepölyallergisen kannattaa selvittää siitepölytilanne matkakohteessa; myös paikallisille kasveille voi herkistyä. Välimeren maissa oliivipuun ja muuriyrtin (parietaria) ja Pohjois-Amerikassa tuoksukin (ragweed) siitepölyt ovat yleisiä allergian aiheuttajia.
