Perinnöllisyys
Astman taustalla on usein allergista taipumusta, joka on vahvasti perinnöllinen. Astmaa voi myös olla allergiasta riippumatta. Keuhkoputkiston voimakas ahtautumistaipumus on astmaan sairastumisen tärkein edellytys, ja myös siihen on perinnöllistä taipumusta. Elintavat ja ympäristössä tapahtuva altistuminen määräävät sairauden puhkeamista ja pahenemista.
Ihminen on vain osin geeniensä vanki.
Paraneminen
Lapsuusiän astma paranee usein itsestään. Noin puolet lapsista tulee oireettomaksi viimeistään murrosiässä. Joissakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Aikuisiässä ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoidetaan tehokkaasti. Astmaoireilu myös vaihtelee riippumatta siitä, hoidetaanko sitä vai ei. Spontaania korjautumista tapahtuu, mutta taipumus astmaan ei häviä. Jos astmaa hoidetaan asiallisesti, toiminta- ja työkyky on normaali eikä hengenvaaraa ole.
Astmaan liittyviä sairauksia
Allerginen astma, allerginen nuha, silmäallergiat ja atooppinen ihottuma (maitorupi, taiveihottuma, joskus nokkosihottuma) liittyvät toisiinsa, koska taustalla on elimistön ominaisuus herkistyä ympäristön allergeeneille.
Valtaosalla astmaa sairastavista on myös allerginen nuha. Liitännäisoireiden
tehokas hoito on tärkeää myös astman hoitotasapainon kannalta. Lapsilla oireilu alkaa usein ihottumana ja ruokaoireilla ja kehittyy myöhemmin
hengitystieallergiaksi ja astmaksi.
Astma ei ole psyykkinen sairaus
Astman syynä on keuhkoputkien tulehdus ja ahtautumisherkkyys ja usein allerginen taipumus. Stressi, masennus ja mielipaha myötävaikuttavat sairauden puhkeamiseen, pahenemiseen ja kroonistumiseen. Jos sairaus on vaikea, heikentynyt toimintakyky voi aiheuttaa masennusta ja sosiaalisia ongelmia.
Toiminnalliset hengityshäiriöt
Hyperventilaatio eli liikahengitys on toiminnallinen hengityshäiriö, joka aiheuttaa astman tapaisia hengitysvaikeuksia. Ihminen hengittää liian voimakkaasti hapen tarpeeseen nähden, mistä seuraa ahdistava, pakahduttava olo, pelkoa, rinnan puristusta, äkillistä väsymystä, puutumisen tunnetta esimerkiksi käsissä ja pyörrytystä. Yleensä oire on itsenäinen, mutta joskus astma laukaisee liikahengitystä. Se korjautuu, kun astma hoidetaan. Liikahengityksen taustalla on keskushermoston
hengityskeskuksen herkkyys ja usein stressiä. Liikahengitys on vaaratonta ja menee ohi itsestään tai hengittämällä paperipussiin. Toinen yleinen hengityshäiriö on toiminnallinen äänihuulisalpaus (VCD=Vocal Cord Dysfunction). Silloin potilas tuntee, että ei saa ilmaa ja sisäänhengitys voi vinkua tai rahista. Astmassa vinkuu nimenomaan uloshengitys. Toiminnallisia
hengityshäiriöitä hoidetaan hengitys- ja rentoutumisharjoituksin. Fysioterapeutti auttaa.
Työperäinen astma
Monet työpaikalla käsiteltävät aineet – esimerkiksi eläinpölyt, jauhot, kemikaalit tai kampaamotuotteet – voivat aiheuttaa herkistymistä ja astmaa. Jos työntekijän astman syyksi osoitetaan työpaikan allergeeni tai kemikaali, kyseessä on ammattitauti ja lisäaltistumista on vältettävä. Monen astmapotilaan oireet pahenevat pölyisessä tai rasittavassa työssä, jolloin puhutaan työperäisestä astmasta. Se ei kuitenkaan täytä ammattitautilain kriteereitä, jos allergeenille tai kemikaalille altistumisen ja astman välistä syy-yhteyttä ei ole osoitettu. Osoitus vaatii tavallisesti altistuskokeita paikallisessa keuhkosairauksien yksikössä tai Työterveyslaitoksella. Useimmat astmaatikot voivat jatkaa työssään, kunhan he huolehtivat yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa järkevästä suojautumisesta ja lääkehoidosta.
